Mikä on GRIP-rakenne?

Mitä GRIP tarkalleen ottaen tarkoittaa?

GRIP on skaalausmalli. Skaalaaminen tarkoittaa: otetaan mukaan enemmän ihmisiä ja organisaatioita, kun tapahtumakulku kasvaa tai monimutkaistuu. Lyhenne tulee sanoista Gecoördineerde Regionale Incidentbestrijdingsprocedure. Malli varmistaa, että kaikki tietävät, kuka päättää mistäkin. Näin estetään eri palveluiden toimiminen rinnakkain ilman koordinaatiota. Jokainen GRIP-taso määrittää, millä tiimillä on johto ja millä tasolla tehdään yhteistyötä: paikallisesti, alueellisesti vai valtakunnallisesti.

Lähde- ja vaikutusalue

GRIP:n ymmärtämisessä auttavat kaksi käsitettä: lähdealue ja vaikutusalue. Lähdealue on paikka, jossa itse onnettomuus tapahtuu, esimerkiksi tehdas, jossa palaa. Vaikutusalue on sitä ympäröivä alue, jossa ihmiset kokevat seuraukset, esimerkiksi alue, jonne savu leviää. Pienissä onnettomuuksissa lähde ja vaikutus osuvat lähes yhteen. Kun seuraukset leviävät laajemmalle alueelle, organisaatio skaalautuu ylemmälle GRIP-tasolle.

GRIP-tasot 1:stä 5:een

Alla tasot on selitetty lyhyesti: mitä tapahtuu, kuka johtaa ja kuinka laaja yhteistyö on.

• GRIP 1: hallittava onnettomuus lähdealueella. Paikan päällä olevien pelastuspalvelujen on koordinoitava työtään. Commando Plaats Incident (CoPI) johtaa sitä paikan päällä.
• GRIP 2: onnettomuudella on vaikutuksia laajemmalle alueelle, esimerkiksi savupilvi leviää asuinalueelle. CoPI:n lisäksi kokoontuu Alueellinen operatiivinen tiimi (ROT) ohjaamaan sekä lähdealuetta että vaikutusaluetta yhdessä.
• GRIP 3: tapahtuma uhkaa yhden kunnan monien asukkaiden hyvinvointia. Pormestari tekee hallinnollisia päätöksiä ja häntä avustaa kunnallinen politiikkatiimi (GBT).
• GRIP 4: onnettomuus ylittää kuntarajat ja koskee useampia kuntia. Turvallisuusalueen puheenjohtaja ottaa johdon, tukenaan alueellinen politiikkatiimi (RBT).
• GRIP 5: tapahtumakulku koskee useita turvallisuusalueita samanaikaisesti. Alueet sovittavat lähestymistapansa yhteen; yksi puheenjohtaja koordinoi kaikkien osallistuvien alueiden puolesta.

Mitä GRIP tarkoittaa kriisiviestinnälle

Jokainen GRIP-taso muuttaa, kuka viestii ja kuinka laajalle viesti pitää ulottua. GRIP 1:ssä viestintä on usein vielä rajattua ja operatiivista. GRIP 2:sta alkaen viestintä ympäristölle tulee tärkeämmäksi, koska vaikutusalue kasvaa ja useampien ihmisten on tiedettävä tai toimittava. GRIP 3:sta alkaen hallinnollinen viestintä tulee mukaan. Pormestari tai alueen puheenjohtaja tulee ulkoiseksi kasvoksi ja tiedottaminen koordinoidaan tiiviisti. GRIP 4:ssä ja 5:ssä useat kunnat tai alueet sovittavat viestinsä yhteen, jotta asukkaat saavat kaikkialla saman ja johdonmukaisen viestin. Mitä korkeampi taso, sitä tärkeämpää on yksi yhteinen ydinviesti.

Veelgestelde vragen

Mikä on ero lähdealueen ja vaikutusalueen välillä?

Lähde-alue on paikka, jossa tapaus sattuu, esimerkiksi palava tehdas. Vaikutusalue on sitä ympäröivä alue, jossa ihmiset tuntevat seuraukset, kuten savun tai hajun. Mitä suurempi vaikutusalue, sitä korkeampi GRIP-taso yleensä on.

Kuka päättää, mille GRIP-tasolle nostetaan?

Alussa korkein paikalla oleva johtaja voi korottaa valmiustasoa, esimerkiksi tapahtumapaikkakomennon johtaja. Korkeammilla tasoilla pormestari tai turvallisuusalueen puheenjohtaja tekee tämän päätöksen. Valmiustasoa voi korottaa aina, vaikka myöhemmin osoittautuisi, että tilanne ei ollut niin vakava.

Mitä korkeampi GRIP-taso tarkoittaa asukkaille?

Korkeampi taso tarkoittaa, että onnettomuudella on suuremmat seuraukset ja se koskettaa useampia kuntia tai alueita. Asukkaille on erityisen tärkeää, että viestintä koordinoidaan tarkemmin, jolloin he saavat kaikkialta saman selkeän viestin ja toimintaohjeen.