Pankkeihin kohdistunut DDoS-aalto (2013): viisi oppia maksuliikenteestä

Mitä tapahtui

Huhtikuun alusta 2013 alkaen pankit joutuivat DDoS-hyökkäysten kohteeksi: verkkosivujen ja palveluiden tarkoituksellista ylikuormittamista valtavilla liikennemäärillä. Yksi pankki oli ensimmäinen kohde ja joutui lyhyessä ajassa useaan otteeseen iskujen kohteeksi, minkä vuoksi asiakkaat eivät voineet käyttää verkko- ja mobiilipankkiaan. Pian sen jälkeen seurasivat muut pankit ja myös iDEAL kaatui, jolloin verkkokaupoissa maksaminen ei hetkellisesti onnistunut. DDoS-hyökkäyksessä ei murtauduta sisään eikä tietoja varasteta; tavoite on häiriön aiheuttaminen. Sitä, kuka hyökkäysten takana oli, ei ole koskaan saatu selville. Pankit ja NCSC ryhtyivät tämän jälkeen yhteistuumin torjumaan tilannetta.

Oppi 1: Ole nopea ja rehellinen, vaikka syytä ei tiedettäisi

Asiakkaat, jotka eivät pääse maksamaan tai tekemään tilisiirtoja, haluavat heti tietää, mistä on kyse. DDoS-hyökkäyksessä alkuvaiheessa on usein vielä epäselvää, kuinka kauan se kestää. Älä odota sitä: anna nopeasti rehellinen viesti siitä, että kyseessä on häiriö, että sen parissa työskennellään ja mitä asiakkaat voivat ja eivät voi tehdä. Ole selkeä siitä, ettei tietoja ole viety. Maksuongelmissa ihmiset ajattelevat helposti petosta; tuo huoli on aktiivisesti hälvennettävä.

Oppi 2: Viesti kanavalla, joka ei kaadu mukana

Jos verkkosivusi ja sovelluksesi ovat kohteena, et voi luottaa niihin viestinnässäsi.

• Käytä tilannesivua, joka toimii riippumattomassa infrastruktuurissa, erillään hyökkäyksen kohteena olevista järjestelmistä.
• Käytä sosiaalista mediaa ja lehdistöä tavoittaaksesi asiakkaat, jotka eivät käy kanavillasi.
• Varmista, että asiakaspalvelulla on sama ajantasainen viesti; mikään ei ole haitallisempaa kuin ristiriitainen tieto.
• Tarjoa vaihtoehto mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi puhelimitse tai konttorissa.

Oppi 3: Maksuliikenne on ketjuliikennettä

Kun iDEAL kaatui, sen huomasivat pankin asiakkaiden lisäksi myös verkkokaupat ja niiden asiakkaat. Maksuliikenne on ketju: ongelma yhdessä pankissa tai yhteisessä maksuinfrastruktuurissa koskettaa monta osapuolta yhtä aikaa. Sovita siksi toimet yhteen alan sisällä ja maksuinfrastruktuurin kanssa. Yhdenmukainen viestintä estää sen, että jokainen lenkki kertoo oman versionsa ja lisää levottomuutta.

Oppi 4: Suojele luottamusta, sillä se on pääomasi

Pankille luottamus on tärkein omaisuus. Muutaman tunnin häiriö on ikävä; tunne siitä, ettei pankki ole tilanteen tasalla tai ettei se viesti rehellisesti, on paljon haitallisempi. Ole siksi avoin, osoita, että otat tilanteen vakavasti, ja pidä lupauksesi. Joustavuus todistettavan vahingon yhteydessä ja selkeä jälkihoito lisäävät luottamusta enemmän kuin täydellinen tekninen palautuminen, jota et selitä.

Oppi 5: Tunne ilmoitusvelvollisuutesi (DORA, NIS2 ja CER)

Rahoitusalalla sovelletaan vuodesta 2025 DORAa (Digital Operational Resilience Act): vakavasta ICT-poikkeamasta ilmoitat De Nederlandsche Bankille (DNB), ensi-ilmoituksin, välipäivityksin ja loppuraportein. DORA on rahoitustoimijoille ICT-poikkeamien erityissääntely. Lisäksi pankit ovat kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan lain (CER) mukaisia kriittisiä toimijoita fyysisen ja kaikki vaarat kattavan häiriönsietokyvyn osalta; kyberturvallisuuslaki (NIS2) muodostaa laajemman kyberkehyksen. Kirjaa kriisin aikana ylös, mitkä ilmoitukset on tehty milloin ja kenelle.

Miten CrisisRadar auttaa tässä

CrisisRadar antaa kriisiryhmällesi yhteisen tilannekuvan: johto, IT, maksuasiantuntijat, asiakaspalvelu ja tiedotus työskentelevät samojen tietojen pohjalta. Kirjaat tosiasiat, laadit minuuteissa rauhoittavan asiakasviestin ja ilmoituksen valvojalle sekä julkaiset tilanteen omalla tilannesivulla, joka toimii ydinjärjestelmistäsi erillään. Ilmoitusajastimet valvovat DORA-määräaikoja. Haluatko nähdä, miltä maksuliikenteen häiriö näyttää vaihe vaiheelta alustassa? Tutustu silloin siihen liittyvään harjoitustilanteeseen.

Stappenplan

Veelgestelde vragen

Mikä on DDoS-hyökkäys ja varastetaanko siinä tietoja?

DDoS-hyökkäys ylikuormittaa verkkosivun tai palvelun valtavalla liikenteellä, niin että siitä tulee tavoittamaton. Sisään ei murtauduta eikä tietoja varasteta; tavoite on horjuttaa saatavuutta.

Miten viestit, kun oma verkkosivusi ja sovelluksesi ovat nurin?

Käytä tilannesivua riippumattomassa infrastruktuurissa ja ota käyttöön sosiaalinen media, lehdistö ja asiakaspalvelu samalla ajantasaisella viestillä. Näin tavoitat asiakkaat, vaikka hyökkäyksen kohteena olevat kanavat eivät toimi.

Mikä ilmoitusvelvollisuus koskee pankkeja ICT-poikkeamassa?

Rahoitusalalla sovelletaan DORAa: vakavasta ICT-poikkeamasta ilmoitat De Nederlandsche Bankille (DNB), ensi-ilmoituksin, välipäivityksin ja loppuraportein. Pankit ovat lisäksi CER:n mukaisia kriittisiä toimijoita, ja NIS2 muodostaa laajemman kyberkehyksen.